Jättipettymys.

Kahden tunnin raskaan koulupäivän jälkeen kipaisin Sellon Sembaloihin hakemaan lahjaa, jota olikin jo metsästetty tovi. Jos osti 50 eurolla, oli saava yllätyslahjan. Minähän reippaana tyttönä nappasin mukaani Bird-magneetin, jotta ostokset ylittäisivät juuri ja juuri kyseisen rajan. Lahjaksi varmaankin Iittalan laseja tai jotain muuta kivaa...?
Ja Pettymys. Tulikin korvikset. Mustat. Ja Lisäpettymys.
No sainpahan ainakin kivan magneetin jääkaapinoveen :D

Entäpä sitten muuta.

Tulin kotiin, ja meinasin lentää kirjaimellisesti turvalleni eteisessä makaaviin roskapusseihin ja pahvilaatikoihin. Veivausten jälkeen, joista itse Senjoor Iglesias olisi ylpeä, pysyin kuitenkin pystyssä ja sain raivoisan kipinän siivota. Taas. (What's wrong with me??!!)

Kuin raavas gorilla ainakin raahasin kaikki laatikot kellariin ja survoin TYHJIÄ PAHVILAATIKOITA meidän kanakoppiin. Muut sentään varastoi HYÖDYLLISIÄ tavaroita, joille ei ole asunnossa tilaa. Me  varastoidaan pahvilaatikoita. Ja ihmetellään, miksi ihmeessä sisällä on niin ahdasta. Jännä juttu.

Ja tämähän ei vielä loppunut tähän.

Ajattelin ihan vain vilkaista (verkkopankkitunnukset käden ulottuvilla), josko minulla olisi edelleen yhtä intohimoinen suhde aiemmin mainittuun takkiin. Oli, ja rakkaudenpalo vain kasvanut. Näytti kivemmalta kuin mitä muistinkaan.

No nyt sitten se Jättipettymys. Takkeja ei enää ollut tällaisen ruikulahuipelin koossa.

Tässäpä tämän päivän kohokohdat, mitäs teillä?

Edit: Jos jossain joku ikinä maailmassa sattuu näkemään kyseisen takin koossa 34, teleportatkaa se tänne! Kiitos.

"Pakkaa laukku, kohta lähetään."

Olin lähdössä perjantaina kouluun ja poikaystävä vannotti soittamaan, kun pääsisin koulusta - synttärilahjan aika.Tulin koulusta pää kolmantena jalkana, valmiina vastaanottamaan lahjani, jonka jo etukäteen tiesin.
Haaveilemani kello.
Täytyyhän sen olla, ainakin on antanut ymmärtää monta kertaa.
Soitin, ja luurin päästä kuuluu: "Pakkaa laukku kahden päivän reissulle".
Anteeksi mitä?
Missä se kello?

Poikaystävä olikin viilannut linssiin satanolla ja me lähdettiinki sitten jo perjantai-iltana kohti Tallinnaa.
Vähän jänskätti, ensimmäinen reissu(!) kyseiseen paikkaan. Näinkin kauan on onnistuttu jo välttelemään Viroa, joten oli jo aikakin korkata Tallinna-neitsyys.

Perille päästyä korkattiinki sitte huoneeseen tupsahtanut skumppapullo ja katottiin eestikeelel Sinkkuelämää. Juhlallista :) Aamulla mussutettiin massut täyteen ja lähdettin kiertämään vastapäätä seisovaa Viru Keskusta. Zara palkitsi, samoin Stradivarius. Päivän kruunasi Amarillon superhalpa piffi. Ja tietysti se seura. Parasta, mitä vaan kellään voi ikinä olla.

Kiitos Ihana superviikonlopusta!

It went better than expected

Koulusta tulon jälkeen päätin ommella ikkunaan uudet verhot.
Mittasin verhon, vertasin vanhoihin, laitoin jopa roikkumaan muutamasta nipsusta, että varmasti tulee millilleen oikein.
Ja sakset käteen.
Ja ylimääräinen kangas jää lattialle.
Ja myös puoli metriä tarpeellista.

Muista ensi kerralla, että kaksinkerroin käännetty kangas tarkoittaa kaksinverroin pituutta pois. (Ei  ihme, ettei tuo matikkakaan kulkenu kauheen vahvasti lukiossa :D - joku joskus huomautti liian monimutkaisesta ajattelusta...) Tällainen järjenköyhyys aiheuttaa myös tuplatyön.
30 euron verho on nyt sitten kuin Frankenstain. Jipii. Ei muuta ku ripustamaan.

Syksyn ostoslista

Olen ruvennut järkeväksi aikuiseksi(not?), joka miettii, ennenkuin ostaa.
Välttämättömiä hankintoja syksylle ovat ainakin:
- The Takki, jota voi käyttää sitten koko loppuelämän
- Supermuhkea kaulahuivi
- Nahkasaappaat, joissa ei palellu varpaat (note to self - OIKEAA nahkaa, edellisvuonna ostetut saappaat
   kuluivat jo kevääseen mennessä puhki) - check!
- Laadukas laukku, opiskelijabudjetin sallimissa rajoissa :D
- Neuleita, neuletakkeja, beigeä, harmaata, mustaa

Voisitko olla minun?

Mulberry Bayswater, olet vienyt sydämeni, senkin rontti.

Kuva täältä ja täältä