Koulusta tulon jälkeen päätin ommella ikkunaan uudet verhot.
Mittasin verhon, vertasin vanhoihin, laitoin jopa roikkumaan muutamasta nipsusta, että varmasti tulee millilleen oikein.
Ja sakset käteen.
Ja ylimääräinen kangas jää lattialle.
Ja myös puoli metriä tarpeellista.
Muista ensi kerralla, että kaksinkerroin käännetty kangas tarkoittaa kaksinverroin pituutta pois. (Ei ihme, ettei tuo matikkakaan kulkenu kauheen vahvasti lukiossa :D - joku joskus huomautti liian monimutkaisesta ajattelusta...) Tällainen järjenköyhyys aiheuttaa myös tuplatyön.
30 euron verho on nyt sitten kuin Frankenstain. Jipii. Ei muuta ku ripustamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti